Ponteman Tuulivoimapuisto

 

Tuulivoimalaa

Voimalan enimmäiskorkeus (M)

Kokonaisteho (MW)

 

 

 

 

Mitä olemme tekemässä?

Kehittyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän energiaa toimiakseen. Samalla ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii ripeitä toimenpiteitä. Noin 50 voimalan kokoinen tuulivoimapuisto voidaan sen suunnittelun aloittamisesta ottaa tuotantoon 6-8 vuodessa, ja yksi nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa sähköä noin 10 000 kerrostaloasunnon vuotuisen energiatarpeen verran – käyttäen raaka-aineenaan puhdasta, ilmaista ja ehtymätöntä tuulta, joka ei saastuta luontoa. Ponteman tuulivoimapuiston idea perustuu haluumme olla mukana toteuttamassa yhteisiä ilmastotavoitteita.

Tuulivoima on markkinoilla haluttua; sekä teollisuus että yksityiset kuluttajat kysyvät uusiutuvan energian tuotannon perään. Alue voisi harjoitetun metsätalouden lisäksi olla sopivaa aluetta tuulivoimalle.

1. Suunnittelu

Tuulivoimapuiston suunnittelu alkaa sopivan alueen kartoittamisella.  Esiselvitys ja suunnitteluvaihe vastaavat kysymykseen, onko hanke toteuttamiskelpoinen: millaiset ovat alueen tuuliolosuhteet, onko hanke taloudellisesti järkevä sekä millaiset ovat hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Ponteman tuulipuiston alueen soveltuvuutta tuulivoimalle tutkitaan suomalaisten asiantuntijoiden voimin.

2. Lupien hankinta

Tuulivoimapuiston rakentamiseksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tuulivoimaosayleiskaava. Kaavatyössä selvitetään lopullisesti tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko sekä tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ja rakentamisen kannalta tarpeellinen huoltotiestö. Kaavan etenemisestä ja sisällöstä päättää Utajärven kunta. 

Ponteman hankkeessa ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) toteutetaan kaavoituksen kanssa yhteismenettelynä. Yhteismenettelyssä tuotetaan lukuisia selvityksiä koskien muun muassa luonnonympäristöä, maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja, ja vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. 

Kaavoituksen aikana järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia suunnitellun hankealueen maanomistajille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Tähän mennessä tilaisuuksia on järjestetty neljä, joista yksi on pidetty kokonaan etänä Teams-verkkolähetyksen avulla senhetkisen koronatilanteen takia. Tämän jälkeen tilaisuuksia on pidetty hybridimuodossa, jolloin tilaisuutta pystyi seurata joko paikan päällä Utajärvellä tai etänä Teams-verkkolähetyksen kautta.

Kaavoituksen jälkeen tuulivoimaloille ja tuulivoimapuiston sähköasemalle laaditaan yksityiskohtaiset piirustukset ja hankitaan rakennusluvat Utajärven kunnalta.

 

Lisätietoa Ponteman hankkeesta, sen kaavoituksesta ja YVA-menettelystä, sekä viimeisimmät asiakirjat löydät osoitteista:

https://www.utajarvi.fi/sivu/fi/asuminen_ja_ymparisto/tuulivoima/ponteman_tuulivoimapuiston_osayleiskaava/

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Ponteman_tuulivoimahanke_Utajarvi

3. Rakentaminen ja käyttö

Suurin osa tuulivoimahankkeen päästöistä ja haittavaikutuksista syntyy sen rakentamisvaiheessa.  

Ponteman tuulivoimahankkeen rakentamisajaksi arvioidaan noin 1,5 vuotta. Rakentamisen aikana alueen tiestöä parannetaan ja uutta tiestöä ja voimaloiden rakennuspaikkoja valmistellaan. 

Tuulivoimalan käyttöikä on 25–35 vuotta. Käytön aikana tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan etänä. Myös pienten toimintahäiriöiden korjaaminen ja hälytysten tarkastus suoritetaan etävalvonnan avulla. Huoltohenkilöstöä käy tuulivoimapuistossa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa suorittamassa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Huolto- ja tarkastuskäynneillä huoltohenkilöstö liikkuu yleensä pakettiautolla. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana nostureita tai muuta raskasta kalustoa tarvitaan harvoin, keskimäärin 3–5 vuoden välein.

Käytön jälkeen voimaloiden purkamisesta ja materiaalin kierrättämisestä vastaa aina tuulipuiston omistaja. Ponteman tuulivoimahankkeessa puiston omistaja tekee Utajärven kunnan kanssa erillisen ennallistamissopimuksen, jolla tarjotaan lisävarmuutta paikallisille voimaloiden purkamisesta tuulipuiston toiminta-ajan päätyttyä. Tuulivoimaloiden materiaalista noin 90 % kierrätetään. Haitalliset jätteet, kuten lapojen epoksi- ja hartsimateriaalit, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä maailmalla tehdään paljon tutkimuksia siitä, miten myös viimeiset 10 % tuulivoimaloiden materiaalista saataisiin kierrätettyä tehokkaasti.

Käytön aikana tuulivoimala ei tuota päästöjä vesistöihin, maaperään tai ilmaan. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 GWh uusiutuvaa energiaa, mikä vastaa noin 10 000 kerrostaloasunnon vuotuista energiatarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä kilpailukykyinen energiamuoto ja kaikki hankkeet toteutetaan Suomessa markkinaehtoisesti, eli ilman tariffitukea tai vastaavaa. Tulevaisuudessa tuulivoimatekniikan odotetaan kehittyvän entistä tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Ponteman tuulipuisto suunnitellaan liitettäväksi Pahkavaara – Pyhänselkä väliseen 400 kV voimalinjaan. Tällöin, Ponteman tuulipuistolle ei tarvitse rakentaa erillistä omaa voimalinjaa. Voimalinjahankkeesta vastaa OX2.

Ajankohtaista

23.11.2023

Ponteman tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioitiselostuksen ja kaavaluonnoksen materiaali on julkaistu. Materiaali on julkisesti nähtävillä 23.11.2023 – 02.02.2024 verkossa seuraavissa osoitteissa:

https://utajarvi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=20236882

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/ponteman-tuulivoimahanke-utajarvi

Materiaali alemmasta linkistä löytyy ”Arviointiselostus” -kohdan alta.

Alapuolelta löytyy myös lukuohje materiaalille, jonka tarkoituksena on helpottaa materiaalin pääkohtien löytämistä.

 

Lisäksi materiaaliin voi tutustua paikan päällä seuraavissa osoitteissa:

  • Utajärven kirjastossa, Anttilantie 13, 91600 Utajärvi
  • Vaalan ja Puolangan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja kirjastoissa

23.11.2023

Ponteman osayleiskaavaa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 28.11.2023 klo 17-19. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä etäyhteydellä, tai osallistuen paikan päällä Utajärven koulun auditoriossa (Laitilantie 8). Kahvitarjoilu klo 16:30 alkaen.

Alla Teams-linkki, josta pääsee osallistumaan tilaisuuteen etänä:

https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_OTI2ZTM2MDUtM2I1MS00ZTY2LWE4YTItMGJmYWI2OTJjN2Yx%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%22b7872ef0-9a00-4c18-8a4a-c7d25c778a9e%22%2c%22Oid%22%3a%22b8ab4d59-34aa-462e-897f-a5afb81a8126%22%7d

 

Tervetuloa!

3D Malli

Oheisissa videossa löytyy Ponteman tuulivoimapuiston 3D mallit.

Havainnekuvat

Havainnekuvien symboliselitteet:

Punaiset tuulivoimalasymbolit = Ponteman tuulipuisto
Siniset tuulivoimalasymbolit = Maaselän tuulipuisto
Vaaleanpunaiset tuulivoimalasymbolit = Pahkavaaran tuulipuisto

Havainnekuviin voi tutustua seuraavilla sivuilla:

https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite%2022%20Havainnekuvat%20A3%20osa%201.pdf

https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite%2022%20Havainnekuvat%20A3%20osa%202%20%28Pontema%29.pdf

 

 

 

 

Millaiset vaikutukset?

Tuuli on puhdas, ehtymätön ja kotimainen raaka-aine. Tuulen käyttö energian lähteenä ei tuota ympäristölle ja ihmisille haitallisia kasvihuonekaasuja tai muita ilmansaasteita. Puhtaan energian tuotanto on tärkeämpää kuin koskaan alati kasvavassa energiantarpeessa. Sen lisäksi Suomi tähtää hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä, toimien suunnannäyttäjänä muulle EU:lle, joka on sitoutunut hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä.

Tuulivoimapuisto aiheuttaa maisemaansa muutoksia. Ponteman tuulipuiston suunnittelun yksi lähtökohdista on ollut sijoittuminen harvaan-asutulle alueelle, joissa maisemavaikutukset ovat usein pienempiä. Käytön aikana lähiympäristöön muodostuu ääntä sekä välkkeitä, eli liikkuvia varjoja lapojen pyörimisestä. Nämä vaikutukset, kuten myös voimaloiden näkyvyys maisemassa, ovat etukäteen tarkasti ennustettavissa, käyttäen ympäristöministeriön ohjeistamia alalla vakiintuneita laskentatapoja. Ponteman hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa riippumattomat, suomalaiset viranomaiset ja asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti eri näkökulmista puiston vaikutuksia lukuisiin eri osa-alueisiin, muun muassa eliöstöön, maisemaan, aluetalouteen ja ilmastoon.

Ponteman tuulivoimapuisto tuotetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella, ilman verovaroja. Kunta saa voimaloista kiinteistöverotuloja: esimerkiksi vuonna 2018 Simon kunnan 36 voimalaa toi 775 000 euron verotulot, ja Kristiinankaupungin 35 voimalaa toi 814 000 euron verotulot (Tuulivoimayhdistys ry). Koko Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu tuulivoimatuotanto tuo kunnille elinkaarensa aikana yli 400 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Ponteman tuulivoimapuiston voimalamäärällä kiinteistöverotulot edellä mainituissa paikkakunnissa olisivat noin miljoona euroa vuodessa. Kiinteistöveron maksaa tuulipuiston omistaja.

Maanomistajat, joiden kiinteistö sijaitsee Ponteman hankealueella, saavat maanvuokratuloja. Myös maanomistajat, joiden kiinteistölle ei tule tuulivoimalaa, saavat tuulenottoalueen korvausta siltä alueelta, joka sijaitsee hankealueen rajauksen sisäpuolella.

Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta. Voimalan käytön aikaisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaishenkilötyövuosista on 72 %. Tuulivoima on vahvasti kasvava ala, ja sille on kysyntää: vuonna 2019 83 % suomalaisista oli tuulivoiman lisäämisen kannalla (Energia-asenteet, 2019). Suurin työllistävä vaikutus syntyy käytön aikana huoltotöistä sekä niiden synnyttämistä kerrannaisvaikutuksista.

Kotimainen energiantuotanto mahdollistaa energiaomavaraisuuden ja vähentää Suomen riippuvuutta ulkomailta tuotavasta sähköstä. Tuulivoimasähkö on tällä hetkellä markkinoiden edullisin energiantuotantomuoto.

Meistä

Hanke on syntynyt vuonna 2019 Utajärven kunnan ja Etha Windin välisten keskustelujen kautta. Sekä Utajärven kunnalla että Etha Windillä oli halukkuutta lähteä tutkimaan tuulivoiman kannattavuutta alueella. Aluksi tehtiin useita esiselvityksiä potentiaalisista tuulivoima-alueista, joissa tutkittiin alueiden luontoarvoja, tuulisuutta ja yleistä soveltuvuutta. Esiselvityksien edetessä ilmeni, että Ponteman alue oli tutkituista alueista kaikin puolin parhaiten soveltuva tuulivoimahankkeelle.

Etha Wind ( https://www.ethawind.com/ ) toimii Ponteman hankkeessa luvitusprojektin johtajana. ja vastaa hankkeen teknistaloudellisista selvityksistä ja lupamenettelyn edistymisestä. Yhtenä Suomen johtavista tuulivoima-alan asiantuntijoista he varmistavat, että hanke on ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta järkevä.

Vuonna 2021, mukaan hankkeen kehitystyöhön on myös osallistunut OX2 ja Taaleri Energia. Kumpikin ovat kokeneita tekijöitä tuulivoima-alalla ja he ovat päättäneet jakaa vastuun Pontemassa siten, että OX2 tulee hoitamaan Ponteman länsipuolta ja Taaleri Energia Ponteman itäpuolta. 

Kumppanimme

Usein kysyttyä

Voiko tuulivoimapuiston alueella metsästää?

Koko puiston alueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta normaalisti, lukuun ottamatta itse voimaloiden lähialueita.

Paljonko työtä tuulivoima luo Suomeen?

Tuulivoimapuiston koko elinkaari – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purku – työllistävät kotimaista työvoimaa. Tuulipuiston suorien työllisyysvaikutusten, kuten voimaloiden valmistuksen ja huollon, lisäksi myös muut alat työllistyvät, esimerkkeinä logistiikka, hankealueen infrastruktuurin ylläpito ja paikallinen majoitus- ja ravintolatoiminta.

Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta.

Miten voimaloiden äänitasot pysyvät ennallaan, vaikka niiden koko kasvaa?

Suuremman roottorikoon voimalat tuottavat sähköä tehokkaammin kuin pienemmän. Tuoton aikaansaamiseksi roottorin ei tarvitse pyöriä yhtä nopeasti kuin pienemmän. Näin tuulivoimaloiden äänitaso pysyy ennallaan, vaikka koko suurenee.

Roottorien lavat tuottavat suurimman osan tuulivoimalan melusta. Nykyään voimaloiden lapoihin on kehitetty sahalaitareunus, joka vähentää tuotettua melua ja pienentää äänen kulkemaa matkaa maastossa. Voimaloiden valmistajat ovat keskittyneet yhä enemmän hiljaisempien voimaloiden kehittämiseen.

Kuka purkaa tuulivoimalan?

Tuulivoimalan purkaminen ja perustusten maisemointi ovat voimalan omistajan vastuulla. Vanha voimala voidaan myydä kunnostettavaksi käyttöön muualle, tai sen osat voidaan jopa 90 prosenttisesti kierrättää. 

Voimaloiden elinkaaren lähestyessä loppuaan, voidaan päättää halutaanko tuulivoimatuotantoa jatkaa alueella uusien voimaloiden avulla. Jo rakennettu tiestö ja sähkönsiirtoinfrastruktuuri mahdollistaa sujuvan alueen uudelleensuunnittelun ja voimaloiden sijoittelun.

Ponteman tuulivoimahankkeessa puiston omistaja tekee Utajärven kunnan kanssa erillisen ennallistamissopimuksen, jolla tarjotaan lisävarmuutta paikallisille voimaloiden purkamisesta tuulipuiston toiminta-ajan päätyttyä

Tuetaanko tuulivoimaloita verovaroin?

Nykyiset tuulivoimahankkeet rahoitetaan ilman tukijärjestelmiä.

Suomen tuulivoimasähköntuotannon käynnistämistä tuettiin vuodesta 2011 vuoteen 2018 syöttötariffilla. Tariffi nopeutti tuulisähkötuotannon, sekä muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen, rakentamista ja käyttöönottoa. 

Viimeisille tariffijärjestelmän piiriin päässeille hankkeille maksetaan tukia vuoteen 2029 saakka.

Miten tuulivoima alentaa sähkön hintaa?

Tuulivoimaa on halpa tuottaa, koska se ei vaadi polttoainetta. Tuulivoimaa voidaan tarjota markkinoille alhaisella hinnalla, jolloin kalleimpia sähköntuotantotarjouksia ei oteta vastaan. Vastaavasti sähkön markkinahinta alenee.

Millaiset ovat voimaloiden lentoestevalot?

Suomessa tulee olla varoitusvalot kaikissa yli 60 metriä korkeammissa rakennelmissa.  Vuonna 2013 lentoestevalojen vaatimuksia lievennettiin, joten tämän jälkeen rakennetuissa voimaloissa voidaan käyttää öisin tasaisesti palavaa punaista valoa. Ennen vuotta 2013 rakennetuissa voimaloissa käytetään vilkkuvaa valoa.

Lue lisää tuulivoimasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen (https://www.tuulivoimayhdistys.fi/ ) verkkosivuilta.

Ota yhteyttä

14 + 2 =